Kiertotaloussuunnittelun avulla materiaalit menevät asianmukaisesti kiertoon, ja säästät selvää rahaa.
Asiantuntija-artikkelit

Osa 6: Hyvä kiertotaloussuunnittelu tuo isot säästöt purkuhankkeessa – 3 rahanarvoista vinkkiä

Kiertotaloussuunnittelun ansiosta purkuhankkeen kustannuksissa voi säästää jopa 25 prosenttia. Esimerkiksi arvometallien päätyminen sekametallin joukkoon on silkkaa rahanhaaskausta, kirjoittaa Elli Kinnunen.

Tiesitkö, että purettavasta betonista päätyy nykyään murskeena kiertoon 80 prosenttia? Teräksestä saadaan metallinkeräykseen peräti 97 prosenttia. Mikäli puu lajitellaan työmaalla, se päätyy yleensä energiajätteeksi. Rakennusosista ovet ja kalusteet ovat yleensä uudelleenkäytettäviä.

Kiertotaloussuunnittelun ansiosta purkuhankkeelle on mahdollista saavuttaa 10–25 prosentin kustannussäästö. Kiertotaloussuunnitelman toteutuminen edellyttää purkumateriaalivirtojen tuntemista, tarkkaa lajittelua ja jatkohyödyntämistä samalla tontilla sekä suunnitelmaa purkumateriaalista luopumisesta. Projektinjohtomalli ja siihen sitoutuminen ovat tehokas apu tavoitteisiin pääsemisessä. Lue lisää: Kiertotalouskonsultointi

1. Ota arvometallit talteen

Rakennusten purkamisessa saadaan lähes aina arvometalleja, kuten kuparia, alumiinia, messinkiä ja ruostumatonta terästä. Vaikka työmaalla voi olla ahdasta ja lajittelua vaikea järjestää, on arvometallien päätyminen sekametallin joukkoon silkkaa rahanhaaskausta. Metalliromun vastaanottaja kyllä lopulta erottelee arvometallit toisistaan ja saa näin kaiken taloudellisen hyödyn.

Teräs on arvokas materiaali, ja siksi sen kierrätysaste on korkea. Silti teräksenkin lajittelua voisi tehostaa työmailla entisestään ja säästää näin selvää rahaa. Näen myös teräsrakenteiden uudelleenkäytössä paljon mahdollisuuksia. Esimerkiksi teräsrungot tai profiilipellit voivat olla sellaisenaan hyödynnettävissä jossakin toisessa rakennuksessa.

2. Kierrätä kipsilevyt

Mikäli purkutyömaa on suunniteltu hyvin, kipsilevyjen kierrättäminen onnistuu. Levyt voi lajitella sellaisinaan ja toimittaa asianmukaiseen jätekeskukseen, joka omassa prosessissaan erottelee kipsin hyödynnettäväksi uusien levyjen raaka-aineena.

Hyväkuntoiset ikkunat voi käyttää uudelleen joko samalla tontilla tai myydä eteenpäin. Uudelleenkäytössä on kuitenkin huomioitava ikkunoiden U-arvovaatimukset ja aukotukset. Mikäli uusiokäyttö ei ole mahdollista, ikkunat pitää purkaa rakennuksesta ehjinä karmeineen. Myöhemmin lasia voi hyödyntää kierrätyslasivillan tai vaahtolasin raaka-aineena.

Mikäli haluat ja voit hyödyntää rakennusosat ja materiaalit itse uudessa kohteessa, on velvollisuutesi huolehtia tuotekelpoisuus- ja -tuotehyväksynnöistä.

Kiertotaloussuunnittelun avulla materiaalit menevät asianmukaisesti kiertoon, ja säästät selvää rahaa. Purkuhankkeissa voi säästää jopa 25 %, kun kiertotaloussuunnittelu tehdään huolellisesti. Purettavasta betonista päätyy murskeena kiertoon 80 % ja teräksestä saadaan metallinkeräykseen jopa 97 %. Työmaalla lajiteltu puutavara päätyy yleensä energiajätteeksi.

3. Käytä betoni maanrakennusaineena

Vaikka betonielementin CE-merkintä menetetään heti, kun elementti irrotetaan esimerkiksi betonielementtitalosta, on purkubetoni silti hyödynnettävissä. Usein helpointa on murskata betoni ja käyttää se maatäytöissä. Näin säästytään betonin kuljetuksen kustannukselta, uuden täyttömateriaalin hankinta- ja kuljetuskustannukselta ja mahdolliselta betonin jätekustannukselta. Samalla säästetään näiden ilmastovaikutuksista. Lisäksi koetaan, että betonin murskaus tontilla on pienempi ympäristöhaitta meluineen ja pölyineen kuin armoton rekkaralli.

Mursketta voisi käyttää myös uudessa betonissa kiviaineksen korvaajana (20 % runkoaineesta), mutta tätä mahdollisuutta ei ymmärtääkseni hyödynnetä kaupallisesti. Haasteena on, että murske pitäisi pystyä kuljettamaan ja varastoimaan betonitehtaissa kustannustehokkaasti. Lisäksi ilmastovaikutuksen näkökulmasta ei välttämättä ole järkevää korvata kiviaineista betonimurskeella.

Kirjoittaja Elli Kinnunen työskentelee kestävän kehityksen teknologiavastaavana A-Insinööreissä.

Perehdymme tässä blogisarjassa purkukartoituksen eri osa-alueisiin. Purkukartoitus auttaa selvittämään, miten purku- ja korjauskohteiden rakennusmateriaaleja voi hyödyntää uudelleen. Tulevaisuudessa kartoitusta vaaditaan kaikissa luvanvaraisissa purkuhankkeissa, jos maankäyttö- ja rakennuslain uudistus toteutuu luonnoksen kaltaisena.

Lue myös muut osat:

1. Rakennusmateriaalit kiertoon – 4 vaihetta kustannussäästöihin

2. Purkukohteen digitalisointi takaa varman, tarkan ja nopean suunnittelun

3. Asbesti ja muut haitta-aineet pois kiertokulusta – kattava kuntotutkimus säästää ympäristöä ja rahaa

4. Purkumateriaaliselvitys kertoo rakennustuotteiden uudelleenkäytön ja kierrätyksen mahdollisuudet

5. Näin purkumateriaalin voi hyödyntää maarakentamisessa – tee kartoitus jo suunnitteluvaiheessa 

KIRJOITTAJA

Elli Kinnunen

Elli Kinnunen

kestävän kehityksen teknologiavastaava (vanhempainvapaalla)

korjaussuunnittelu ja asiantuntijapalvelut

+358 40 620 5076 elli.kinnunen@ains.fi Oulu


"Rakennusten purkamisessa saadaan lähes aina arvometalleja. Arvometallien päätyminen sekametallin joukkoon on silkkaa rahanhaaskausta."

 

KIERTOTALOUSSUUNNITTELU AUTTAA HYÖDYNTÄMÄÄN PURKUMATERIAALIT

  • Kiertotaloussuunnittelussa on tärkeää tuntea purkumateriaalivirrat, lajitella tarkkaan ja tehdä suunnitelmat purkumateriaalista luopumiseen.
  • Kiertotaloussuunnittelulla purkuhankkeelle voidaan saada 10–25 prosentin kustannussäästö.
  • Asiantuntijoidemme avulla maksimoit kiertotalousasteen omissa hankkeissasi.