Saneerauskohteen LVI-suunnittelun vaiheita
Saneeraus- eli perusparannuskohteen LVI-suunnittelu eroaa uudisrakennuskohteen suunnittelusta ainakin siten, että rakennus on valmiina ja etukäteen suunnittelijan nähtävissä. Voisi jopa olettaa, että suunnittelu on helpompaa, kun on periaatteessa mahdollista nähdä etukäteen, mihin laitteita on sijoittamassa. Onko asia todellisuudessa näin?
Työpaikoilla kemikaaliriskejä arvioimaan!
Työturvallisuuslaki patistaa työnantajia tunnistamaan työpaikkojen vaarat. Altistumisesta kemiallisille tekijöille on yksityiskohtaisemmin velvoitettu säädöksen voimalla jo vuodesta 1992; VNp 920. Velvoite on uudistettu viime vuonna valtioneuvoston asetuksella (VNa 715/2001). Varsinkin runsaasti kemikaaleja käyttävillä työpaikoilla "Työpaikkojen riskinarvio" on työläs toimenpide, mutta auttaa tunnistamaan riskit ja suorittamaan tärkeimmät toimenpiteet työturvallisuuden ja työviihtyvyyden parantamiseksi. Artikkeli perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston ylitarkastaja Rauno Hanhelan haastatteluun.
Korjausrakentajan pikaopas
Lehdessämme on ollut aikaisemminkin juttua entisen Neuvostoliiton alueen rakennuskannan korjaustarpeista. Jos Suomessa kerrostalokannan korjaus koetaan ongelmana, se on sitä monikertaisesti Suomen lähialueilla. Tiedon levitys on yksi keino saada korjausrakentaminen alulle. Ympäristöministeriön toimeksiannosta olemme valmistelleet kerrostaloasukkaalle tarkoitetun "korjausrakentajan pikaoppaan". Se tullaan julkaisemaan englanniksi, latviaksi, liettuaksi, venäjäksi ja viroksi.
Seinäjoen virastotalon lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä
Vasta suunnitteluvaiheessa oleva arkkitehtonisesti mielenkiintoinen Seinäjoen virastotalo on AX-SUUNNITTELUllekin haastava tehtävä muunneltavuusvaatimuksineen. Rakennuksessa on maanalainen kellarikerros, kolme maanpäällistä kerrosta sekä vesikatolle sijoitetut ilmastointikonehuoneet. Bruttoalaltaan rakennus on 5540 m2.
Muutoksia luvassa rakennusten energiasuunnitteluun- muuttuvat energiamääräykset ja energiatehokkuusdirektiivi
Ympäristöministeriössä on valmisteltu tiukennettuja rakennusten lämmöneristystä sekä ilmanvaihtoa ja sisäilmastoa koskevia määräyksiä, energiapakettia. Ympäristöministeriön yli-insinööri Maarit Haakanan mukaan energiapaketti saataneen valmiiksi tämän vuoden puolella, jos ei EU:n notifikaatiokierrokselta tule muutostarpeita. Tiedossa on, että varsinkin sähkölämmitteisiin rakennuksiin tulee lisävaatimuksia, suunnittelutoimeksiantoja ollaan laajentamassa jne.
Pyörivän lämmöntalteenoton säädöstä insinöörityö
Rakennusten ilmastointikoneissa käytetään lämmön talteenottolaitteita (LTO) energian kulutuksen pienentämiseksi. LTO-laitteen avulla poistoilman lämpöä hyödynnetään tuloilman esilämmitykseen. AX-Suunnittelun valvomassa insinöörityössä tutkittiin pyörivän LTO-laitteen lämmönsiirtoa ja varsinkin lämpötilan mittausantureiden asennuspaikkoja.
Paineilma ei ole ilmaista vieläkään
Teollisuuden paineilman käyttö ei ole vähentynyt, vaikka muun sähkön kulutuksen kasvaessa suhteellinen osuus lienee pienentynyt ollen 2...15 % teollisuuslaitoksen sähkön käytöstä. Paineilmalaitoksen häiriötön toiminta on tuotannolle ensiarvoisen tärkeää. Käyttökustannuksillakin on merkitystä, jopa tuloslaskelman viimeiselle riville.
Kaukolämpölaitosten muuttaminen maakaasulle
Maakaasuverkon laajentuessa ja maakaasun tullessa yhä useampien kuluttajien ulottuville on alueella toimivien lämpölaitosten edessä harkinta laitoksensa muuttamisesta maakaasun käyttöön. AX-Suunnittelu on toteuttanut lukuisia lämpökeskusmuutoksia öljykäytöstä maakaasuun. Seuraavassa valotetaan muutamia perusasioita, joita hankkeessa tulee ottaa huomioon.
Kerrostalohuoneistojen erilaiset lämpötilat ja kylmyys, parannustoimenpiteet
Monella meistä on kokemusta siitä, että joku huone tai huoneisto on toisia kylmempi. Viihtyvyyden huononemisen lisäksi ilmiö kielii usein energian tuhlauksesta. Vastaavasti jossain on yleensä ylilämpimiä tiloja. Esille tuotuja ohjeita voi soveltaa omakotitaloonkin. Parhaimmillaan ohjeet ovat ehkä kerrostalolle ja niiden hoidosta vastaaville henkilöille sekä myös aiheesta kiinnostuneille asukkaille.
Pyörrevirtaerotin Tarastejärven jätteenkäsittelylaitokseen
Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Tarastenjärven Ressu-jätteenkäsittelylaitos valmistaa noin 30 000 t/a kierrätyspolttoainetta erilliskerätyistä kotitalouksien kuivajätteistä sekä yritysten energiajätteistä. Kotitalousjätteestä valmistettava kierrätyspolttoaine sisältää polton kannalta ongelmallista alumiinia siinä määrin, että polttolaitokset eivät ota sitä mielellään vastaan. Polttoaineen laadun parantamiseksi Ressuun lisätään pyörrevirtaerotin, joka poistaa epämagneettiset metallit kierrätyspolttoaineesta.
|
