Sivukartta
Etusivu Yhtiöt Palvelut Työvälineet Yhteystiedot Uutisia Linkit AX-Julkaisuja
Syksy 2004
  • AX-Suunnittelu mukana ME-vauhdissa
  • LVI-kouluttajapalkinto AX-Suunnitteluun
  • Energiamittauksilla luulosta tietoon
  • Talvella voi nauttia vapaajäähdytyksestä
  • Päästökauppa on kohta totta
  • Ilmastoinnin lämmöntalteenotto - rakennusten merkittävä kotimainen lämmönlähde
  • Kaksoispolttoaineella varustettu farmariauto
  • Ilmalämpöpumpulla halvempaa sähkölämmitystä

AX-Suunnittelu mukana maailmanennätysvauhdissa

UPM-Kymmene Oyj Pietarsaaren sellutehtaalla ajettiin uusi tuotantovolyymin maailmanennätys pääministeri Vanhasen ja UPM:n hallituksen puheenjohtaja Vainion painaessa etäkäyttöpäätteen nappia mustalipeän talteenottolinjan vihkiäisissä 24.8.2004.

Tarpeenmukainen ilmanvaihto ja ilmastointi kunniaan

Ilmastointi on osa kehittyneiden maiden rakennuskulttuuria. Se voi kuluttaa paljon energiaa, sillä ilmaa voidaan joutua lämmittämään, jäähdyttämään ja kostuttamaan sekä kuljettamaan pitkiäkin matkoja. Järkevillä ratkaisuilla energian kulutus saadaan kuriin.

Tamfeltin energian siirto hallinnassa

Tamfelt Oyj Abp:n Tampereen tehtailla hallitaan nykyisin energian siirtoa voima-asemalta tuotantolaitokselle nykyaikaisella teollisuusautomaatiolla ja kenttäväylätekniikalla. Energiaa käyttävistä prosesseista kerätään tietoa ja niiden kuormitusmuutoksia seurataan. Havaittuihin muutoksiin prosesseissa ja ympäristössä pyritään vaikuttamaan jo ennakoidusti.

Energiamittauksilla luulosta tietoon

Energiavirtojen mittaukset ovat teoriassa hyvin yksinkertaisia, käytännössä usein varsin vaikeita. Yleensä mittaukset ovat kertaluonteisia ja tehdään siirrettävillä laitteistoilla. Koska jokainen mittauspaikka on yksilöllinen, mittaus ja laiteasennukset pitää joka kerta miettiä erikseen. Yleensä tarvittavaa mittausjärjestelyä ei pysty saatujen tietojen perusteella varmasti päättämään etukäteen, vaan lopulliset päätökset on tehtävä vasta mittauskohteessa. Tästä syystä mittauksissa tarvitaan hyvien ja monipuolisten laitteiden lisäksi osaamista, huolellisuutta, laitoksen käyttäjien haastattelua ja joskus innovointiakin.

Päästökauppa on kohta totta

Koko tämän vuoden on ollut käynnissä päästökaupan ylösajo. Päästökaupan piiriin kuuluvat toiminnanharjoittajat ja laitokset on saatu tunnistettua. Päästökaupan piiriin kuuluvia toiminnanharjoittajia on Suomessa 150 ja laitoksia 550. Koko EU:ssa laitoksia on noin 12000. Sähköyhtiöille, jotka ovat toimineet pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla päästökaupan lähtökohdat eivät ole outoja, mutta esim. kaukolämpölaitoksille ja PKT-yrityksille päästökauppa on uusi asia. Päästöoikeushakemus on täytynyt jättää 5.10. mennessä ja päästölupahakemus 4.10. mennessä. Päästölupahakemukseen kuuluvaa CO2-tarkkailusuunnitelmaa voi vielä täydentää 4.12. asti. Tarkkailusuunnitelma on kaikille uusi asia ja se on aiheuttanut paljon keskustelua. Päästökauppa alkaa vuoden 2005 alusta.

Maakaasu liikenteen polttoaineena

Maakaasua on käytetty ajoneuvojen polttoaineena jo vuosia. Maailmalla on käytössä noin 3,6 miljoonaa maakaasukäyttöistä ajoneuvoa, eniten Argentiinassa, Brasiliassa, Italiassa ja Pakistanissa. Euroopassa kaasuautot ovat yleistymässä Saksassa, Ranskassa ja Ruotsissa. Suomessa maakaasua on käytetty liikenteen polttoaineena vuodesta 1996 pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteessä. Suomessa maakaasun tankkaus on toteutettu Gasum-yhtiöihin kuuluvan Suomen Kaasuenergia Oy:n toimesta. Suomen Kaasuenergia Oy:ssä maakaasun liikennekäytöstä vastaa myyntipäällikkö Jussi Vainikka, jonka haastatteluun kirjoitus osin perustuu.

Ilmalämpöpumpulla halvempaa sähkölämmitystä

Ilmalämpöpumppu on yksi sähkölämmitystavoista, mutta yhtä ostettua sähkö-kWh:a kohti laite lämmittääkin sisätilaa 3...4 kWh:n verran. Laite säästää parhaiten suorassa sähkölämmityksessä. Ohessa on omakohtaisia kokemuksia koskien omakotitalon ilmalämpöpumppua ja sen asentamista.

Kylmän varastointia - luonnonjäästä faasimuutoksiin ja kallioluoliin

Luonnonjään käytöllä on Suomessa pitkät perinteet. Kylmä- ja kompressoritekniikan kehittymisen myötä jään varastointiin ei nykyään ole niin usein tarvetta. Tulevaisuudessa kylmän varastointi voi entistä enemmän perustua jonkin muun aineen kuin veden faasimuutokseen ja varastoinnin sykli on lyhyempi: ei puolta vuotta vaan useimmiten yksi vuorokausi.

Ilmastoinnin lämmöntalteenotto - rakennusten merkittävin kotimainen lämmönlähde

Vuoden 2003 lokakuun alusta uusiutunut rakennusmääräyskokoelman osa D2 teki ilmastoinnin lämmöntalteenoton käytännöllisesti katsoen pakolliseksi. Enää ei tarvitse miettiä, laitetaanko lämmöntalteenotto, vaan on mietittävä millainen. Lämmöntalteenottoon liittyy vieläkin mystisyyttä ja hapuilua. Vertailujen teko on koettu työlääksi. Tarjollahan on viisi pääratkaisua ja niille lukuisia alasovelluksia.

LVI-kouluttajapalkinto AX-Suunnitteluun

LVI-keskusliiton, Opetushallituksen ja Talotekniikka Julkaisut Oy:n vuoden LVI-kouluttajakilpailun yrityssarjan voitto tuli AX-Suunnittelulle. Yrityssarjan palkinnon kriteereinä olivat henkilökunnan koulutukseen panostaminen, harjoittelija-kesätyöntekijä -osuus kokonaishenkilökunnasta ja koulutustapahtumat. Meillä on kauan tiedostettu, että asiantuntijana pysyminen vaatii jatkuvaa koulutusta. Oli hienoa, että saimme toiminnastamme myös arvovaltaista tunnustusta.

Talvella voi tehdä muutakin kuin olla pulkkamäessa; voi nauttia vapaajäähdytyksestä

Voi tuntua merkilliseltä, että nykyisin rakennuksissa jäähdytystarvetta on meillä Suomessa myös keskellä talvea. Kylmää ulkoilmaa voidaan kuitenkin käyttää hallitusti hyväksi kompressorittomassa jäähdytystekniikassa ja tällöin puhutaan vapaajäähdytyksestä.

Valimot siistiytyvät ja säästävät energiaa

Suomen rauta- ja teräsvalimot käyttävät energiakustannuksiinsa keskimäärin 5 % liikevaihdostaan. Säästöpotentiaalia on viidennes eli prosentin verran liikevaihdosta. Suurin osa energiasta on sähköä. Viimeistään tämän vuoden loppuun mennessä ovat kaikki Suomen valimot hakeneet uuden ympäristöluvan.

Paineilmasta ilmaista lämpöä

Paineilmakeskukseen syötetty sähköteho purkautuu keskuksessa ulos lämpönä. Lämpöteho voi olla kymmeniä tai satoja kilowatteja eli sillä voisi lämmittää pienen kylän tai kohtalaisen pientaloalueen. Ilmajäähdytteisten kompressorien lämpö on perinteisesti hyödynnetty rakennuksen lämmittämiseen sellaisenaan. Myös välillisiä lämmönsiirtomahdollisuuksia on olemassa.

© 2008 AX-Suunnittelu - Palvelun tekninen toteutus Optinet Oy