Parempaa laatua nopeammin ja halvemmalla

Huolellinen hankesuunnittelu on avain rakennushankkeen onnistuneeseen läpivientiin ja lopputuloksen oikean laadun varmistamiseen.

Rakennushankkeen onnistumisen kannalta hankesuunnitteluvaihe on hyvin tärkeässä asemassa. Hankesuunnittelussa lyödään, joko harkiten tai vahingossa, lukkoon hankkeen raamit niin kustannusten, laajuuden, laatutason, toiminnallisuuden, rakennustyön toteutusmuodon kuin elinkaaritavoitteidenkin osalta. Merkittävyydestään huolimatta hankesuunnitteluvaihe viedään vieläkin usein, etenkin talotekniikan osalta, läpi aika kevyesti, minkä seurauksena hankkeen edetessä törmätään monenlaisiin yllätyksiin ja ongelmiin. 

Lähes aina hankesuunnitteluvaiheen yhtenä tavoitteena on hankkeen kustannustason määrittäminen sellaisella tarkkuudella, että rakentamispäätös voidaan tehdä luottavaisin mielin. Suurimmat yksittäiset sekä investointi- että käyttökustannuksiin vaikuttavat asiat ovat hankkeen laajuus ja laatutaso. Laajuuteen vaikuttavat luonnollisesti eniten varsinaiset toiminnalliset tilat, mutta kokonaislaajuuden kannalta oleellisia ovat myös tekniset tilat. Etenkin vaativia toimintoja sisältävät rakennukset, kuten vaikkapa sairaalat ja laboratoriot, tarvitsevat paljon erilaisia teknisiä järjestelmiä. Ketkäpä olisivat parempia arvioimaan tarvittavan talotekniikan laatua ja järjestelmien tilantarpeita kuin asiaan vihkiytyneet eri tekniikka-alojen erikoissuunnittelijat? Tästä huolimatta talotekniset suunnittelijat otetaan monesti hankkeeseen mukaan vasta hankesuunnitteluvaiheen valmistuttua tai sitten heiltä tilataan hankesuunnitteluvaiheessa vain alustava järjestelmäkuvaus, joka ei sellaisenaan ota juuri kantaa tekniikan tarvitsemiin tiloihin. Näin meneteltäessä on suuri riski, että hankkeen laajuus ja kustannukset muuttuvat merkittävästi vielä yleissuunnitteluvaiheessa, mikä taas saattaa vaarantaa koko hankkeen toteutumisen. Hankesuunnitteluun tarvitaan tavallisesti vain pari kokenutta tate-suunnittelijaa, joten heidän panoksestaan ei aiheudu suuria kustannuksia saavutettavaan hyötyyn nähden. 

Kustannustehokkuuden kannalta on oleellista tunnistaa rakennuksessa harjoitettavan toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen laatutaso. Liian heikko laatutaso ei luo toiminnalle tarvittavia edellytyksiä, eikä ylilaadulla saavuteta merkittävää lisäarvoa, mutta sillä voidaan aiheuttaa merkittäviä ylimääräisiä kustannuksia. Esimerkiksi tarpeettoman tiukkojen sisäilmaolosuhdevaatimusten asettaminen ei varsinaisesti hyödytä ketään, mutta nostaa sekä investointi- että käyttökustannuksia merkittävästi. Vastaavasti sisäilmaolojen tavoitetasoa voi olla haastavaa nostaa enää toteutussuunnitteluvaiheessa, jos hankesuunnitteluvaiheessa ei ole osattu varautua tarvittaviin teknisiin järjestelmiin ja niistä aiheutuviin kustannuksiin.

Oikean laatutason määrittelyssä käyttäjät ovat avainasemassa ja heidän osallistumisensa hankkeeseen jo hankesuunnitteluvaiheessa on siten välttämätöntä. Käyttäjien tarpeiden ja toiveiden kuunteleminen hankkeen alkuvaiheessa myös parantaa heidän sitoutumistaan hankkeeseen ja vähentää tuntuvasti muutostoiveita myöhemmissä suunnitteluvaiheissa ja rakentamisen aikana. Mitä pidemmälle hanke on ehtinyt edetä, sitä vaikeampaa ja kalliimpaa käyttäjien uusien toiveiden toteuttaminen on. Lisäksi suunnitelmien muuttaminen liian myöhäisessä vaiheessa voi johtaa sekä teknisiin kompromisseihin että laatupoikkeamiin, koska suunnitelmia muutetaan usein kiireellä jo toteutettujen ratkaisujen asettamien reunaehtojen puitteissa.
Avoimessa rakentamisessa tilojen tulevat käyttäjät eivät välttämättä ole vielä tiedossa. Tässä rakentamismallissa rakennusta ei tulekaan suunnitella liiaksi ensikäyttäjän tarpeiden mukaan, jotta tilojen muuntojoustavuus ei kärsisi ja rakennus taipuisi jatkossa myös vaihtuvien käyttäjien tarpeisiin. Avoimessa rakentamisessa tulee hankesuunnitteluvaiheessa hyödyntää tilojen ajatellun käyttötarkoituksen hyvin tuntevia asiantuntijoita.

Rakennushankkeen toteutusmuoto vaikuttaa suunnitteluvaiheen aikataulutukseen ja eri vaiheessa tuotettavan suunnitelma-aineiston sisältöön. Kiinteähintaista urakkaa varten laaditaan valmiit toteutussuunnitelmat jo urakkakyselyä varten. Projektinjohtomallissa puolestaan on tarkoituksenmukaista jättää osa suunnittelutyöstä rakentamisaikaan, jotta urakoitsijan osaamista ja hankintakanavia voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Näin ollen urakkamuoto kannattaakin päättää jo hankesuunnitteluvaiheessa tai ainakin ennen varsinaisen suunnittelutyön aloittamista, jotta suunnittelun tuloksena syntyi oikea-aikaisesti oikean tasoisia suunnitelmia ja näin vältetään turhia suunnittelukustannuksia.

Rakennuksen elinkaarikustannuksista suuri osa aiheutuu kiinteistön käytön aikaisista energia- ja ylläpitokustannuksista, jotka molemmat riippuvat voimakkaasti hankesuunnittelun aikana tehdyistä linjauksista. Hankesuunnitteluvaiheessa kannattaakin käyttää apuna elinkaarikonsulttia, joka osaa antaa oikeita suuntaviivoja suunnitteluun sekä arvioida erilaisten toteutusratkaisujen elinkaarivaikutuksia. Mikäli hankkeelle päätetään hakea ympäristöluokitusta, voi elinkaarikonsultti olla asiassa isona apuna jo hankesuunnitteluvaiheessa.

Hyvällä hankesuunnittelulla, jossa on mukana riittävästi osaamista kaikilta tarvittavilta suunnittelualoilta, voidaan heti alkuvaiheessa varmistaa hankkeen oikea laajuus sekä tarkoituksenmukainen laatutaso ja näin taata hankkeen pysyminen budjetissa. Perusteellinen hankesuunnitteluvaihe luo projektin jatkolle selkeät raamit, mikä nopeuttaa suunnitteluprosessin seuraavien vaiheiden läpivientiä, minimoi muutossuunnittelun tarvetta, vähentää suunnittelun laatupoikkeamia ja rakentamisaikaisia lisä- ja muutostöitä. Huolellisella hankesuunnittelulla luodaan siis oivalliset edellytykset viedä hanke maaliin nopeammin, laadukkaammin ja kustannustehokkaammin.

4.4.2018
Sasu Karkiainen
Varatoimitusjohtaja, Insinööritoimisto AX-LVI Oy

sasu.karkiainen@ax.fi
p. 050 525 4634

Kuva: Pixabay